Varis sanoo EI!

varis-sanoo-eiJujja Wieslander: Kråkan säger INTE! 
Rabén & Sjögren, 2017
Kustannus-Mäkelä, 2017
Suom. Terhi Leskinen
Kuvitus: Sven Nordqvist

Mimmi on kyllä maailman paras lehmä! Vai tiedätkö sinä toista keinuvaa, pomppivaa, lukevaa ja vesiliukumäkeä laskevaa ammuvaa olentoa, joka kaiken kukkuraksi käyttää kumisaappaita? Veikkaan, että et.

Jos Mimmi on täynnä intoa ja iloa, hänen kumppaninsa Varis ei sitä ole. Milloin hän on saamassa siipihalvauksen, milloin pelkää kastuvansa ja milloin on sitä mieltä, että lehmien ei kuulu lukea. Sillä eiväthän ne osaa. Varis on siis kaikin puolin sangen harmaa henkilö, jonka ajattelumaailmaan ei sovi edes se, että kumisaappaita onkin neljä totutun kahden sijaan. Niin, EI ennen kaikkea.

Jo liki kolme vuosikymmentä seikkaillut parivaljakko, Mimmi Lehmä ja Varis, on ruotsalaisen Jujja Wieslanderin hittituote. Eikä ihme, ovathan nuo kaksi nyt aivan ihastuttavat kumppanukset niin tarinankerronnallisesti kuin ulkonäöltäänkin. Kuvituksesta vastaa Sven Nordqvist ja eräänlainen yhdenmukaisuus Viiruun ja Pesoseen on ilmeinen. Jo aiemmin olen huomioinut yhtäläisyyksiä erityisesti Variksen ja harmaahapsisen Pesosen välillä.

Yleisesti ottaen hieman vanhemmille lapsilukijoille suunnatut Mimmi Lehmä -kirjat saavat tässä Varis sanoo EI! -teoksessa mukavan ensikirjaikäisille sopivan muodon, juuri kuten Viiru ja Pesonenkin viime vuonna. Tarina on simppeli, sivut paksut pahviset ja tekstiä vain vähän.

Eipä muuta kuin suursuositus!

Lisää vauhtia, Mimmi Lehmä!

lisaa-vauhtia-mimmi-lehmaJujja Wieslander: Mera fart Mamma Mu!
Rabén & Sjögren, 2016
Kustannus-Mäkelä, 2016
Suom. Terhi Leskinen
Kuvitus: Sven Nordqvist

Mimmi Lehmä ei ole se tavallisista tavallisin laidunten asukki. Muiden lehmien märehtiessä ja makoillessa se tylsistyy. On paljon mukavampaa esimerkiksi tiirailla uimalaseilla vedenalaista elämää tai jutella kalojen kanssa. Tai ajella pieni polkupyörälenkki – mikäli joku ei ole pihistänyt eturenkaasta sisäkumia…

Jo 25 vuoden ajan seikkaillut Mimmi Lehmä on jälleen uuden äärellä; uimalasiretkellään hän löytää lasten tekemiä hienoja kelluvia veneitä. Myös Mimmin ystävä Varis lennähtää paikalle, mutta Mimmin ehdottaessa sille laivaleikkejä, Varis toteaa veneet tylsiksi ja rumiksi. Niihin on saatava lisää vauhtia. Seuraa varismaista insinööritoimintaa, ehkä muutama harhalasku ja lopputulos, joka varmasti naurattaa – ehkä jopa Varis-parkaa, kunhan se tokkurastaan tokenee.

Mimmi Lehmä -kirjoja voidaan mielestäni pitää jo eräänlaisina klassikoina, toki yhä edelleen elävinä sellaisina. Maailma on ulkoiselta olemukseltaan helposti verrattavissa toisen vähintäänkin yhtä ihastuttavan kaksikon, Viirun ja Pesosen maailmaan, mutta ihmekös tuo, kuvituksesta saamme molempien kohdalla kiittää Sven Nordqvistia, mielestäni yhtä ehdottomasti kirkkaimmista ruotsalaisista kuvittajatähdistä ja lastenkirjailijoista. Hassun huomion satuin myös tekemään uusinta Mimmiä lukiessani: Varis ja Herra Pesonen muistuttavat kovasti toisiaan.

Mimmi Lehmää suosittelen kaikille, jotka pitävät leikkivistä lehmistä – tai miksipä ei niistä hieman tylsistä märehtivistäkin.